Hesarin valitsemasta otsikosta huolimatta artikkelissa mainittu Fortumin ehdottama kapasiteettimekanismi olis varmaan uutta ydinvoimalaa merkittävämpi muutos.

Ydinvoiman osalta Fortum ehdottaa tuettua ydinvoimarakentamista ja tuotantoa.

Fortum esittää, että ydinvoiman lisärakentaminen Suomessa edellyttää tukimekanismeja, kuten valtion myöntämää rakennuslainaa ja tuotantotukea.

Tuki toimii niin, että tuottaja myy energian sähkömarkkinoille, ja jos saavutettu keskihinta ei yllä määriteltyyn takuuhintaan, jäljelle jäävä erotus korvataan tuotantotuella.

Jos taas markkinoille saadaan myytyä energiaa takuuhintaa suuremmalla keskihinnalla, tuottaja korvaa erotuksen joko tukimekanismin myöntäjälle tai sähkönkuluttajille.

Kapasiteettimekanismissa maksettaisiin tuotetun sähkön lisäksi kyvystä tuottaa sähköä. Eli vaikka laitos ei jonain hetkenä tuota sähköä, se saa korvauksen siitä että se pystyisi tarvittaessa tuottamaan sähköä. Tämä korvaus laskuttetaisiin sähkön kuluttajilta.

Aivan ilmeinen ongelma tässä on että silloin maksettaisiin sähköstä, jota ei ole tuotettu. Mutta, vastaavasti, jos tulee tuotanto- tai kulutustilanne jossa sitä sähköä tarvitaan, se on silloin tuotettavissa. Kunhan ei pääse käymään niin että se kapasiteetti onkin olemassa vain paperilla.

Sähkön kysyntä on Fortumin mukaan kasvamassa Suomessa voimakkaasti lähivuosina muun muassa kaukolämpösektorin sähköistymisen vuoksi. Yhtiön mielestä Suomen nykyinen sähkömarkkinamalli ei kuitenkaan tue tuotantokapasiteetin kasvattamista.

Fortum sanoo, että investoinnit tarvitsevat sähkön hintaa ja riskejä koskevaa vakautta sekä ennustettavuutta rahoituksen turvaamiseksi. Suomen sähkömarkkinan epävarmuus sähkön hinnoista ei yhtiön mukaan ”yksinkertaisesti tue tätä”.

Ongelma on olemassa, koska sitä mukaa kun kaukolämpö siirtyy sähkökattiloihin, ne ottaa tarvitsemansa energian sähköverkosta nykyisen polttoaineen polttamisen sijaan. Kaukolämpöpienydinvoimalat auttais tässä, mut yhtään sellaista ei ole vielä olemassa, eikä siksi voida sanoa milloin ne olisi vaihtoehto.

Jotta tähän ongelmaan auttavia voimaloita rakennettaisiin, ne pitäisi rahoittaa, mut koska sähkön hinta heiluu miten sattuu, rahoittajat näkee sen riskinä. Fortumin ratkaisu on laittaa kuluttajat maksamaan siitä että voimalat on olemassa.

Hallitusohjelman mainitsema "kustannustehokas kapasiteettimekanismi" ei jostain syystä kelpaa sellaisenaan Fortumille. Muista energiayhtiöistä myös Helen on ollut aktiivinen, mutta toisella viestillä kuin Fortum.

Omassa materiaalissaan Helen sanoo, ettei yhtiö kannata mitään energian tuottamiseen kohdistuvia tuotantotukia, kuten kapasiteettimekanismia.

”Energiantuotantoon kohdistetut takuu- ja minimihinnat ovat yhteiskunnalle kalliita, vääristävät markkinaehtoista hinnanmuodostumista sekä syrjäyttävät markkinalta edullista uusiutuvaa energiaa”, yhtiö sanoo.

Helen on mielenkiintoisessa tilanteessa, koska Helen on merkittävä kaukolämmön tuottaja ja se on vaihtamassa kaukolämmön tuotantoaan juuri sähkökattiloihin, jotka olis merkittävä kuorma verkossa juuri kylminä päivinä, joina sähkön riittävvyydestä on ollut huolia viimeaikoina. Kapasiteettimarkkina olisi Helenille kulu, jos ne ei itse rakenna myös sitä.

Näyttää siltä että tämä on nyt siinä vaiheessa missä jokainen toistaa vain oman etunsa mukaista viestiä. Sinänsä ongelma on olemassa, sähkön hinnan suuri vaihtelu ja sähkön riittävyyshuolet on todellisia. Mut Fortum tuskin on se taho jonka mielipidettä tästä kannattaa kovin herkällä korvalla kuunnella.

Korjauksesta vastasi suomalainen kaapelinlaskualus Telepaatti. Seuraavaksi alus siirtyy korjaamaan toista samassa yhteydessä vaurioitunutta tietoliikennekaapelia.

Kahden Elisan tietoliikennekaapelin lisäksi joulupäivänä vaurioituivat valtionyhtiö Cinian Helsingistä Saksan Rostockiin kulkeva tietoliikennekaapeli, Suomen ja Viron välillä kulkeva kiinalaisomisteinen Citic Telecomin kaapeli sekä Suomen ja Viron välinen sähköyhteys Estlink 2.

Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin korjaustöiden aikataulu ei ole vielä tiedossa. Korjaustöiden arvioidaan maksavan kymmeniä miljoonia euroja sekä kestävän arviolta seitsemän kuukautta.

Seuraavaksi Telepaatti korjaa Citicin kaapelin.

Cinian kaapelia korjaa jo Cable Vigilance, sen pitäisi olla valmis 10.1. mennessä.

Estlink 2:n korjaaja ei ole vielä tiedossa. Sen alkuperäinen korjausaika-arvio oli 7 kuukautta, mutta sittemmin aika-arviota ei ole voitu antaa, koska korjaajien saatavuus on heikko.

e. Cinian kaapeli tuli kuntoon jo tänään 7.1.

Uutinen tässä ei tada niinkään olla se että takavarikko pysyy voimassa, vaan että tolla varustamon valitsemalla asianajajalla on jääny mielenkiintoinen vaihde päälle.

Näyttää siltä että mun laatikossa on sama vaihde valittavana, kokeillaas sitä. Asianajajan mukaan:

Kyseessä on hänen mielestään ihmisoikeusasiasta. Kansainväliseltä alueelta "ihmisten nappaaminen" on hänestä kummallista.

Tässä ei ole mitään kummallista. Normaalissa ajossa ollut, polttoaineella lastattu öljytankkeri vaihtoi tuntemattomasta syystä suuntaansa kulkemaan kohti Suomen aluevesiä. Tästä kummallisesta kurssinvaihdosta huolestuneet suomalaisviranomaiset yrittivät avustaa laivaa neuvoin takaisin kv-vesialueelle, siinä kuitenkaan onnistumatta. Koska laiva oli ehtinyt Suomen aluevesille vaarallisen lastinsa kanssa ja yhä menossa täyttä höyryä kohti Suomea, suomalaiset viranomaiset päättivät varmistaa että laivassa on kaikki kunnossa puhuttelemalla miehistöä. Koska laiva on iso, puhuttelu ei onnistunu laivan ulkopuolelta ja siksi viranomaiset laskeutuivat laivaan helikoptereista. Puhutellessaan laivan miehistöä, paljastui että laivan lastin paperit ja mahdollisesti laivan kunto eivät olleet vaatimuksien mukaisia. Kun meidän viranomaiset on byrokratiafiilejä, ne avustaa nyt laivaa saamaan paperinsa kuntoon. Kurssinmuutoksen syyksi on sittemmin paljastunut yhden miehistön jäsenen tarve käydä hammaslääkärissä.

Sähköä tuotiin vuonna 2024 kolme terawattituntia enemmän kuin vietiin. Määrä on hieman enemmän kuin vuosi sitten, jolloin miinusta kertyi vain 1,8 terawattituntia.

Sähkön rajasiirtoyhteyksissä Suomen ja Ruotsin välillä oli kesällä merkittäviä rajoituksia voimajohtojen huolto- ja rakennustöiden vuoksi.

Sähköä Suomesta Ruotsiin tai Ruotsista Suomeen pystyttiin siirtämään viikkojen ajan vain parin–kolmensadan megawatin tehoilla, mikä on lähes tuhat megawattia suuntaansa normaalia vähemmän.

Iso merkitys on myös sillä, että tammikuussa vikaantunut Suomen ja Viron välinen 650 megawatin EstLink 2 -sähkönsiirtoyhteys oli kokonaan poissa käytöstä syyskuun alkupuolelle asti.

Kesällä Suomessa oli kuitenkin toistuvasti tilanteita, jossa sähköä olisi riittänyt yllin kyllin vietäväksi naapurimaihin, mutta rajasiirtorajoitusten vuoksi ”ylijäämäsähkö” piti tuupata kotimarkkinoille nolla- tai miinushinnoilla sekä vähentää tuotantoa.

Aika jänskä ilmiö. Jos kaikki rajasiirrot ei ole käytettävissä, ja tuotantoa olisi tarjolla enemmän kuin kulutusta, sähkön hinta on edullisempaa ja halvan hinnan takia kaikki tuottajat ei tuota sähköä.

Käytännössä se menee niin että kesällä on helpommin tarjolla ylituotantoa ja talvella on lämmityksen takia suurempi kulutus. Vaikka tuotantokapasiteetti on molemmissa suunnilleen sama, talven suurempi kulutus nostaa sähkön hintaa ja kalliimpien tuotantotapojen kannattaa tuottaa sähköä. Mut, jos kesän ylituotannon vienti jää pois, koko vuoden omavaraisuus näyttää huonommalta. Omavaraisuus tarkoittaa yhä koko vuoden keskiarvoa, me ei olla läheskään yhtä lähellä koko ajan omavaraista.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen kertoi DR:lle, että Tanskan ulkoministeriö on järjestänyt alkuviikosta tapaamisen merikaapelirikossa mukana olleiden maiden, Suomen, Ruotsin, Saksan ja Kiinan välillä.

Maiden edustajat ovat hänen mukaansa parhaillaan kiinalaisaluksen kyydissä.

Aftonbladet ja DR kertovat, että kiinalaiset viranomaiset aikovat torstain aikana suorittaa aluksella tutkinnan, jota muut osapuolet, mukaan luettuna Ruotsin poliisi, pääsevät valvomaan.

IL osaa kertoa:

Ruotsin poliisi kertoi tänään nousevansa alukseen ”tarkkailijan roolissa”. Kiinalaisviranomaiset ovat kutsuneet maat alukselle seuraamaan kiinalaisviranomaisten suorittamaa tutkintaa.

Poliisi kertoo SVT:lle, että he eivät saa tehdä minkäänlaisia tutkimuksellisia toimenpiteitä laivalla.

– Olemme täällä tarkkailijoina, emme saa tehdä minkäänlaisia aktiivisia tutkimuksia, Per Engström Ruotsin poliisista kertoi.

Eli ilmeisesti Tanska, Suomi, Ruotsi, Saksa ja Kiina on sopinu että kiinalaiset tutkii laivan ja muut maat voi katsella kun se tapahtuu. Ehkä, koska laiva on kiinalainen, muut ei saanu Kiinalta lupaa tutkia laivan osuutta rikoksiin, vaan kiinalaiset tutkii itse. Vois olettaa, kun tämän tilanteen aikaansaamiseen meni aika kauan, kulisseissa on käyty pitkällisiä neuvotteluita. Nyt sit voidaan jännityksellä odottaa mitä kiinalaisten ensikommentit tulee olemaan.

Poliisi on ottanut kiinni Suvelan murhasta epäillyn miehen maanantaina 9. joulukuuta.

Poliisi julkaisi epäillyn nimen ja kuvan viime viikolla. Kansalaisten vihjeet auttoivat kiinniotossa, kertoo Helsingin poliisin rikostarkastaja Marko Forss kertoo tiedotteessa.

Hyvä, olis ollu ihan hervoton ongelma, jos heppu olis jääny kadoksiin tai päässy ulkomaille. Jos olis alkanu näyttää siltä et Suomessa voi ampua ihmisiä jäämättä kiinni, se olis varmasti jo itse lisänny ampumisia. Nyt sit pitää toivoa et tilanne ei mene siihen että katujengit laittaa alaikäisiä tekemään murhansa. Koska se olis sit taas oma matopurkkinsa.

Tavanomaisia tapahtumia käsitellään mediassa lähes katastrofeina alkaen lumipyrystä ja neljän prosentin lainakoroista.

Kaikki stressi ja murhe on kasvanut mielenterveyden ongelmaksi. Niin on käynyt ensin tutkijoiden käsittelyssä, sitten myös ihmisten itseymmärryksessä.

Jos vaikeuksista selviää, ne vähintään traumatisoivat. Terapiaa tarvitsevat lähes kaikki.

Kokonaisista ihmisryhmistä puhutaan haavoittuvina. Sanalla voidaan viitata esimerkiksi ”resurssien puutteeseen” ja ”sosiaaliseen turvattomuuteen”.

Pojat ovat muuttuneet ongelmaksi, joka vaatii erityistukipäätöksen tai adhd-diagnoosin.

Muutamat tutkijat ovat yrittäneet varoittaa, että kevyesti jaetut diagnoosit ja haavoittuvuuden eetos voivat olla haitaksi. Ne istuttavat ajatuksen, että vaikeudet johtuvat omasta vajavuudesta, eivät elämänvaiheesta tai olosuhteista, jotka voivat korjautua.

Elämään kuuluu laaja kirjo arkisia vastoinkäymisiä, niiden omatoiminen selvittäminen lisää kykyä selvittää edellistä isompia ja vielä eteentulemattomia vastoinkäymisiä. Jos vastoinkäymisen selvittämisen sijaan ihmiselle annetaan mahdollisuus olla käsittelemättä niitä itse, se ei saa sellaisia työkaluja työkalupakkiinsa, joilla vastoinkäymisistä selviää. Tulee ihmisiä jotka lamaantuu.

Siinä on merkittävä ero saako vastoinkäymistään selvittävä ihminen selvittämiseen kannustusta vai diagnoosin. Ensimmäisellä saa sujuvamman arjen, jälkimmäisellä nappeja apteekista.

Kun pikkulapsi kaatuu ja itkee surkeasti, ei yhtään auta, että aikuinen voivottelee ja itkee mukana. Perinteinen apu on nostaa taapero pystyyn, pyyhkiä hellästi kyyneleet ja sanoa ettei käynyt kuinkaan. Jos tuli pieni pipi, puhaltaminen parantaa sen.

Pelästynyt aikuinen on aika samanlainen kuin lapsi.

Siksi hänelle ei huudeta avantoon, että voi sinua raukkaa siellä jäisessä vedessä. Nyt saatat hukkua tai paleltua kuoliaaksi. Vähintään tulee hypotermia.

Bongaatko kotoasi mahdollisen zombin – väärässä paikassa lymyilevän tai kaltoin kohdellun litiumioniakun tai litiumpariston? Laatikossasi piilotteleva, lattialle tipahtanut tai sekajätteen sekaan hautautunut akku tai paristo on turvallisuusriski, joka kannattaa ottaa tosissaan.

Näitä on alkanu kerääntymään, kun monessa laitteessa on teholähteenä litiumakku. Jos ei muuten niin puhelimessa tai läppärissä, siinä mikä ei ole ollut kuuteen vuoteen päällä ja odottaa laatikostossa sitä hetkeä että jaksaisi tarkistaa sen ettei sinne ole jäänyt mitään tärkeää.

Taskulampuissa voi olla litiumpatterit sisällä, koska ne antaa eniten tehoa ja toimii pakkasessakin. Myös siinä lampussa mikä on sen puhelimen tai läppärin vieressä odottamassa sähkökatkoa, jota ei ole tullu kolmeen vuoteen.

Tai ehkä on jo niin valaistunut että on teipannut käytöstä poistettujen teholähteidensä virtanavat ja varastoinut ne isomman erän poiskuljettamista varten siihen samaan laatikostoon, niiden 5 vuotta vanhojen joulukorttien alle, jota ei henno heittää pois kun kerrankin joku oli laittanut korttilistalleen.

Jos joku muu kuin joulukorttijuttu on tuttu, tämä sivusto on sinua varten. Vaikka yksittäisen litiumakun tai -patterin syttyminen on epätodennäköistä, niiden jatkuva lisääntyminen aiheuttaa vääjäämättä sen että niiden aiheuttamat palot tihenee. Palojen torjumiseksi oikea litiumakkujen ja -paristojen käyttö ja kaytöstä poistaminen on tärkeää. Käytön aikana, jos se on mahdollista, akku tai paristo kannattaa tutkia välillä. Ne kertoo ongelmistaan esim. pullistumalla poikkeuksellisesti, kuumenemalla poikkeuksellisesti, pitämällä ääntä tai vuotamalla. Jos akku on mekaanisesti vaurioitunut, se pitää poistaa käytöstä heti.

Kun teholähde otetaan pois käytöstä, sen oikosulkuun meneminen estetään teippaamalla sen navat, eli ne metalliliuskat akussa tai patterissa, josta sähkö karkaa laitteeseen. Kun se on tehty, akut ja patterit voi toimittaa muovipussissa paristoja ja pienakkuja vastaanottaviin paikkoihin. Jos laite jää sen jälkeen käyttämättömäksi, sen voi toimittaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätykseen. Muista kirjoittaa tähän kappale miten tallennusvälineen tai -piirin sisältävä laite tyhjenntään tietoturvallisesti ettei kotivideot pääse vuotamaan.

Cinian C-Lion1-merikaapelissa ollut katkos on korjattu ja suora merikaapeliyhteys Suomen ja Saksan välillä on jälleen toiminnassa ja palautettu täysin palvelukykyisenä verkkoon.

Vikatilanne havaittiin maanantaina 18.11.2024 klo 4:04, ja korjaustyöt Ruotsin talousvyöhykkeellä, Öölannin itäpuolella saatiin valmiiksi torstaina 28.11. kello 21 suomen aikaa.

Korjaus toteutui hieman ensiarviota nopeammin, vaikka erikoiskalustoa oli tuotava paikalle Itämeren ulkopuolelta. Heti vian havaitsemisen jälkeen Ranskassa ollut korjausalus Cable Vigilance hälytettiin valmistautumaan kaapelin korjaukseen ja operaatio käynnistyi nopeasti tarkkojen toimintamallien ansiosta.

Kaapelikatkon syy ei ole vielä tiedossa. Cinia teki tutkintapyynnön Keskusrikospoliisille 19.11.2024, ja viranomaiset jatkavat tutkintaa. Tutkintaan liittyen tiedotusvastuu on Keskusrikospoliisilla.

Toinen rikkoontunut kaapeli oli myös korjattu eilen.

Tietoliikennekaapeleiden rikkoontuminen on ilmeisesti sen verran yleistä, että niiden korjaaminen on rutiinia. Nää korjattiin paljon nopeammin kuin Suomen ja Viron välistä ankkurin laahaamiseen hajonnut Balticconnector kaasuputki tai samasta välistä muusta syystä hajonnut Estlink 2 sähkökaapeli.

Sähköt ja lämmöt saatiin päälle iltaviiden jälkeen. Nyt areenalla on paikalla teknistä henkilökuntaa, joka kiertää tutkimassa laitteiden toimintaa.

Henkilöstöä jää myös yöksi tarkkailemaan tilannetta. Areenan ulkovalot ja kiertävät valonheittimet valaisevat kauniisti lähiympäristöä läpi yön. Pitkä ja pimeä aika Ilmalassa on ohi.

Areenan avajaispäivää on vielä mahdoton sanoa, mutta jos kaikki menee mallikkaasti, niin ensimmäinen tapahtuma olisi loppukeväästä tai alkukesästä.

Aiemmin oli pohdintaa pääseekö noi samantein korjaamaan hallia, näköjään pääsi aika nopsaan. Nyt ne sit laittaa sitä takas kuntoon. Jos mitään kummenpaa ei tapahdu ennen sitä, seuraava merkittävä hetki on se kun halliin ilmoitetaan joku tapahtuma.

Kyse on siis ostovoimasta, joka on nyt syvemmässä kuopassa kuin 70-luvun öljykriisissä. Ostovoiman tippuminen johtuu inflaation kasvamisesta, joka nosti kustannuksia enemmän kuin mitä palkat nousi. Inflaation kasvu johtui Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vaikutuksista taloudessa.

Nyt inflaation muutos on normalisoitunut, mutta koska palkat ei kasvanu inflaation mukana, me ollaan ostovoimakuopassa. Kuoppa on niin suuri että ostovoima on nyt noin vuoden 2015 tasolla. Ainakin tossa Ylen graafissa kuoppa on merkittävästi syvempi kuin 70-luvun öljykriisissä.

Ostovoimakuoppaa korjataan tietenkin palkankorotuksilla, kun inflaatiolle ei oikein voi mitään. SAK on jo ilmoittanut 10% korotustavoitteestaan. Työehtosopimusneuvottelut on jo käynnissä, mut kuten voinee arvata, noin suuri korotuss ei kelpaa työantajapuolelle. Monen alan työehtosopimuskausi on katkolla vuodenvaihteen molemmin puolin, joten jos neuvotteluissa ei löydy sopua, on varmaan taas lakkoja tarjolla.

Pakotelistatut venäläisoligarkit ovat myyneet entisen Hartwall-areenan, eli omistuksessaan olleet Helsinki Halli Oy:n äänivaltaiset C-sarjan osakkeet.

Nykyisen Helsinki-hallin suomalaisen ostajaryhmän yhteinen nimittäjä on kiinteistösijoitusyhtiö Trevian.

Sen kautta kauppaan kytkeytyy useampia suomalaisia sijoittajia.

Käytännössä kauppojen sinetöityminen vaatii ensin, että EU myöntää Suomen viranomaisille uuden poikkeusluvan asian käsittelemiseen.

Sitten jos lupa heltiää, kauppojen lupaprosessista vastaavat ulkoministeriö ja Ulosottolaitos.

Nämä instanssit näyttivät kesäkuussa vihreää valoa Trevianin ostajaryhmälle sekä alustavasti sen esittämälle kauppamallille. Viime aikoina ulkoministeriön pakotetiimi on kuitenkin ollut jo valmis lyömään hanskat tiskiin.

Aikamoista, mut toisaalta eilen uutisoitiin että Helsinki teki lunastuslupahakemuksen, jos se olis menny maaliin, se olis varmasti ollu aika sotku kaikille. Vaikka myyjä ei noita rahoja näe nykyisten pakotteiden voimassaollessa, on myyminen varmasti niillekin helpompi tie pois.

Aikataulu ei ole tiedossa, ensin EU:n pitää antaa poikkeuslupa ja sitten meidän viranomaiset hoitaa asiaa. Samaan aikaan, halli on ilmeisesti ainakin jonkin verran huonossa kunnossa, sitä pitäisi myös päästä korjaamaan ennen kuin sen saa taas auki. Toivottavasti ne pääsee aloittamaan korjaamisen ennen viranomaisten käsittelyä. Sää on merkittävä ongelma, jos ehtii pakastumaan ennen kuin halli sen taas kestää. Niinkin hassua kuin se onkin että jäähalli ei kestä pakkasta.