peemaa

Vieras valtio voi teettää rikollisjengeillä rikoksia myös Suomessa.

Näin Poliisihallitus ja keskusrikospoliisi (KRP) arvioivat tänään keskiviikkona taustatilaisuudessa.

Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen mukaan valtiolliset toimijat voivat hyödyntää esimerkiksi katujengejä, järjestäytynyttä rikollisuutta sekä niin sanottua crime as a service -rikollisuutta monenlaisten rikosten tekemiseen.

Koskimäen mukaan valtiollisen toimijan teettämiä rikoksia ei ole toistaiseksi paljastunut Suomessa, mutta muualla Euroopassa havaintoja on.

Hän lisää, että muualla Euroopassa valtiolliset toimijat ovat käyttäneet rikoksiin esimerkiksi sellaisia katujengejä, joita toimii myös Suomessa. Lisäksi Suomessa on liikkunut rikollisia, joilla on kytköksiä valtiollisiin toimijoihin.

Poliisiylijohtaja ei kerro, mistä valtiosta on kyse, mutta toteaa, että se ei ole Venäjä.

Kun kyse on taustatilaisuudesta, ei liene mitään pelkoa et vois tarkistaa itse mistä poliisi nyt puhuu, kun noista ei varmaan mitään poliisin omaa tiedotetta saada. Mut aiemmin Supo on kertonut että Iran voi ohjailla rikollisjengejä Euroopassa. Ei oo selvää onko tämä sitä samaa vai joku uusi asia katujengien kanssa.

KRP toteaa, että yhdessäkään viimeaikaisista tapauksista ei ole ilmennyt viitteitä valtiollisesta vaikuttamisesta. Osassa teoista sitä mahdollisuutta ei poliisin mukaan ole voitu sulkea pois.

"Viimeaikaiset tapahtumat" ei varmaan sisällä ankkureiden raahaajia, eikä laivan miehistöä voi varmaan luokitella rikollisjärjestöksi tai katujengiksi. Artikkeli on aika sekava nykymuodossaan, ehkä koska poliisi ei ei sen enempää kertonut asiasta tai koska toimittaja sotkee useita asioita keskenään sekaisin. Nyt, esimerkiksi, artikkelissa lukee:

Poliisin mukaan Suomessa tutkitaan parhaillaan useita kriittisiin kohteisiin kohdistuneita rikoksia.

Tällaiset rikokset ovat laadultaan olleet törkeitä vahingontekoja, tuhotöitä sekä tietoliikenteen häirintää. Joukossa on myös vähäisempiä vahingontekoja ja omaisuusrikoksia.

Ja

KRP sanoo, että valtaosa tapauksista liittyy omaisuusrikollisuuteen ja ilkivaltaan.

Eli, onko kriittiseen infraan kohdistunut kännipäissään seiniinkuseskelua ja kuparin varastelua vai onko infraan kohdistunut törkeitä vahingontekoja, tuhotöitä ja tietoliikenteen häirintää. Vai tarkoittaako tuo sitä että pääosin pöllitään kuparia ja kustaan seiniin ja niiden lisäksi joku linkkitorni on kaadettu. Toivottavasti noi korjaa artikkeliaan et tietäis edes et mistä nyt on kyse.

Suomen ja Pohjois-Ruotsin välinen uusi 400 kilovoltin Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys otettiin käyttöön etuajassa. Aiemmin yhteyden arvioitiin olevan valmis käyttöönottoon vuodenvaihteessa.

Ihan koko Aurora Line ei ehtinyt valmiiksi, Ruotsin puolelta puuttuu vielä sarjakondensaattori, jolla kompensoidaan pitkän johtimen induktiivista reaktanssia. Sarjakondensaattori tullee joulukuun aikana. Kun putki on valmis, sitä pitkin saadaan lähetettyä sähköä Ruotsiin 900 MW ja Ruotsista Suomeen noin 800 MW.

Siirtotie on ilmakaapeli, joten se ei ole siellä missä ankkurit normaalisti on. Koska kapasiteetti Suomen ja Ruotsin välillä kasvaa, sähkönsiirron pullonkaula siirtyy maiden väliltä maiden sisäiseksi, mutta sisäisten siirtojen on tarkoitus parantua muutaman seuraavan vuoden aikana. Maiden välisen siirtotien parantumisen vaikutus sähkön hintaan on arvoitus, voi olla että se ensin alentaa hintaa, mutta sitä mukaa kun Ruotsiin rakennetaan lisää kuormaa, hinta alkaa taas nousemaan. Sähkön toimitusvarmuuteen sillä pitäisi olla positiivinen vaikutus.

THL ei julkaise alkoholin matkustajatuontia ja verkko-ostoja koskevaa tilastoa tänä vuonna. Syynä on tilaston tiedonkeruun menetelmän muuttuminen kilpailutuksen takia. Muutoksen takia myöskään tietoa alkoholin kokonaiskulutuksesta tänä vuonna ei voida julkaista.

Alkoholin ja tupakkatuotteiden matkustajatuontia ja verkko-ostoja koskevan tutkimuksen tiedonkeruumenetelmä vaihtui valtiovarainministeriön (VM) kilpailutuksen vuoksi vuoden 2025 alussa puhelinhaastatteluista internetpaneeliin. Nettipaneeli on selvästi halvempi kuin puhelinhaastattelut, joita on käytetty viimeiset 20 vuotta. Kumpikaan menetelmä ei ole ongelmaton.

THL on tehnyt selvityksen puhelinhaastattelun ja internetpaneelin tuottamien tulosten eroista, joissa käytetään tietoja vuosien 2024 ja 2025 tammi–elokuun tiedoista.

Selvityksessä on muun muassa arvioitu, millaista tukea ulkopuolisista lähteistä voi saada pohdintaan siitä, kumman tiedonkeruun taso on lähempänä todellista tasoa.

Internetpaneeli tuotti huomattavasti puhelinhaastatteluja korkeampia arvioita. Alkoholin matkustajatuonnissa ero oli yli kaksinkertainen ja verkko-ostoissa vielä huomattavasti suurempi.

”Selvityksen mukaan erot vuosien 2024 ja 2025 välillä eivät todennäköisesti johdu kuitenkaan todellisesta muutoksesta tuontimäärissä, vaan tiedonkeruumenetelmän vaihtumisesta”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Marke Jääskeläinen.

Ei niin että matkustajatuontitilastolla olisi ollut niin merkitystä, mut kyl vähän ihmetyttää et miten noi osaa toistuvasti ampua itseään jalkaan noilla kilpailutustouhuillaan. Nyt pääsi käymään niin että Suomen Alkoholijuomakauppa ry (SAJK) ja Panimoliitto saivat tietopyynnöllä tuon uudella tavalla tehdyn tilaston käsiinsä ja media julkaisee sitä aika vähällä pohdinnalla et onks se nyt varmasti mitannut todellista muutosta kulutuksessa.

Tänään THL julkaisi korjaustoimena linkatun tiedotteen, missä ne kertoo että kilpailutuksen aiheuttama muutos tilastointitavassa ei välttämättä esitä asiaa todenmukaisesti. Mut, ne on sen kanssa auttamattomasti jäljessä, koska toi mahdollisesti väärä tieto ehti olla mediassa jo eilisestä.

Tilasto ei sinänsä varmaan ole kovin mielenkiintoinen, mutta nyt hallitus on muuttamassa alkoholin etämyyntiä koskevaa lakia, joten olisi ollut tärkeää nähdä ettei se uudistus mene ojaan. Mut, koska samalla muuttui tilastonkeräystapa, koko tilasto on pilalla.

Epäilemättä kilapailutuksen tarjouspyyntö oli määritelty jollain tavalla, myt näköjään siihen ei mahtunut mukaan se että tilaston pitää pysyä vertailukelpoisena.

Nato aloitti Itämerellä tehovalvonnan tammikuussa, kun Venäjän satamiin liikennöivät tankkerit eli varjolaivasto olivat katkaisseet riittävän monta kaapelia ja kaasuputkea.

Rantavaltiot, myös Suomi, alkoivat liikkua merellä enemmän. Liittolaiset lähettivät aluksia kauempaakin. Käytössä on myös meridrooneja, sukellusveneitä ja valvontalentokoneita ja muuta tekniikkaa. Aivan kaikkea Nato ei kerro.

Tehostettu valvonta käyttää nimeä Baltic Sentry, Itämeren vartio. Naton mukaan aluksia on ollut vartiossa kaikkiaan 30–40.

Viime kuukausina tankkereiden kulkuun liittyviä selittämättömiä onnettomuuksia tai vahinkoja ei ole sattunut.

Varjolaivaston taustalla operoiva Venäjä näyttää toistaiseksi lopettaneen hybridioperaatiot Itämerellä.

Suomen merivoimien komentajan mukaan tapausten loppuminen ei ole sattumaa. Läsnäolo on tihentynyt niin paljon, että onnettomuuden aiheuttaja jää kiinni entistä helpommin.

– Siksi uskon, että jokainen aluksen päällikkö miettii kaksi kertaa, ennen kuin ryhtyy laaja-alaisen vaikuttamisen toimiin, [Merivoimien komentaja Tuomas] Tiilikainen sanoo.

Aika kertoo saiko Venäjä saman muistion. Nyt näyttäis siltä et Eagle S:n kiinnijääminen oli Venäjälle sen verran nolo tapaus että ne saattaa itse laivojaan ja lisääntynyt Suomen ja Naton valvonta merellä rajoittaa Venäjän liikkeitä. Vois kuitenkin olettaa et Venäjän halu muistuttaa kuvittelemastaan relevanttiudesta ei ole poistunut ja ne varmaan jo pohtii mitä muuta pöljää vois tehdä.

Artikkelin mukaan Nato arvioi että lisääntynyt valvonta Itämerellä voisi olla normaali.

Mä siirsin kellon jo valmiiksi sivupöydältä television viereen, et sit kun tulee aika, mä voin siirtää sen takaisinpäin. Kun ihan suora taaksepäin siirtäminen ei olisi onnistunut, koska kello olisi pudonnut pöydältä lattialle.

EU:lla näyttää vielä menevän jokin tovi kellojen siirtelyn lopettamiseen, joten voi joutua pohtimaan jonkin toisen ratkaisun, kuten vois pitää kelloa keskellä pöytää, niin sitä voisi aina siirtää eteen- tai taaksepäin ilman ennakkovalmisteluja. Joku päivä voi tietenkin olla sellainen että voi valita kellolle hyvän paikan ja sitä ei tarvitse sen jälkeen enää siirtää. Erityisen hankalaa tämä on ollut seinäkelloille, koska varsinkin taaksepäin siirtäminen on kohdannut vastustusta.

Yle avaa artikkelissaan miten niiden teettämä puolueiden kannatusmittaus muodostuu. Siellä on mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten puhelimella tehtävää kannatusmittauskyselyä ei tehdä niille, jotka ovat kieltäneet puhelinmarkkinoinnin. Ja noin 70% kertoo yleensäkään kantansa.

Tulosten tulkinnan osalta siellä on avattu miten ne korjaa saatuja tuloksia vastaamaan todellisuutta, koska joku määrä ihmisiä jaksaa vastata kyselyyn, mutta ei jaksa mennä äänestämään kun sen aika olisi. Artikkelissa on myös avattu mitä virhemarginaali näissä tarkoittaa. Jos vaikka nyt sit ei enää nähtäis kenenkään sanovan et muutos mittauksessa mahtuu virhemarginaaliin, eikä siksi ole merkityksellinen.

Virhemarginaalin lukema – esimerikiksi ±2,0 prosenttiyksikköä – kertoo, kuinka monta prosenttiyksikköä tulos voi korkeintaan vaihdella.

Aivan tarkalleen virhemarginaali kertoo, kuinka paljon todellinen kannatus on 95 prosentin todennäköisyydellä. On mahdollista, että todellinen tulos on virhemarginaalin ulkopuolella, mutta todennäköisyys sille on hyvin pieni.

Taloustutkimus haastattelee puhelimitse ja nettipaneelissa Manner-Suomessa asuvia 18 vuotta täyttäneitä ihmisiä. Yläikärajaa vastaajille ei ole. Nettivastaajien osuus on noin 30–40 prosenttia.

Haastateltavilta kysytään seuraavaa: ”Minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta te äänestäisitte, jos eduskuntavaalit olisivat nyt?”

Vastaajan pitää osata itse nimetä puolue ilman vihjeitä. Lisäksi kysytään, mitä puoluetta vastaaja on äänestänyt viime kunta- ja eduskuntavaaleissa.

Haastattelussa puolueen vaihtamiseen on matalampi kynnys kuin vaaliuurnilla. Kysyttäessä on mahdollista liioitella omaa äänestämistään tai jopa valehdella siitä. Haastatteluissa esimerkiksi todellista suurempi osa vastaajista ilmoittaa äänestäneensä edellisissä vaaleissa. Moni kyselyissä kantansa ilmoittaneista jättää myös vaalipäivänä äänestämättä.

Näistä syistä kyselyiden tuloksien laskemisessa käytetään puoluekohtaisia korjauskertoimia. Ne on määritelty aiempien vaalitulosten perusteella ja parantavat kyselyn luotettavuutta.

Artikkeli liittyy vuoden takaiseen Oulun puukotukseen, jossa alaikäinen puukotti ulkomaalaista. Yle on haastatellut myös puukottajan äitä. Ja tämä artikkeli on puukottajan asianajajan ja oikeuspsykiatrian erikoislääkärin haastattelut, joissa ne kertoo oman näkemyksensä Suomen psykiatrisen hoidon tilasta.

Kari Eriksson kertoo kohtaavansa yhä enemmän myös muita kuin syyntakeettomaksi todettuja rikoksentekijöitä, joilla on hänen mielestään riittämättömästi hoidettu mielenterveysongelma.

Hän sanoo, että mielenterveysongelmat ja hoidon puutteet ovat tulleet esiin hyvin vakavissa tapauksissa: murhissa, tapoissa tai niiden yrityksissä.

Tilanne on alkanut painaa hänen mieltään.

Eriksson sanoo pelkäävänsä, että äkkinäiset, ulkopuolisiin kohdistuvat rikokset alkavat yleistyä, jos tilanteelle ei tehdä mitään.

Hänen näkemyksensä mukaan psykiatrian sairaalapaikkojen vähentäminen on johtanut siihen, että avohoidon varaan jää nykyään liian huonokuntoisia ihmisiä, jotka eivät pärjää.

Toinen haastateltu on oikeuspsykiatrian asiantuntija, erikoislääkäri Marko Lindberg:

Lindbergin mukaan on ollut jo pidempään nähtävissä, että avohoito ei aina toteudu riittävän hyvin ja psykiatrisia sairaalapaikkoja on liian vähän. Tämä koskee hänen mukaansa sekä akuutti- että pitkäaikaishoitoa tarvitsevia.

Jos sairaalaan pääsee, hoitojakso saattaa jäädä hyvinkin lyhyeksi. Tämä on ongelma esimerkiksi pitkäaikaisesti oireilevissa psykoosisairauksissa.

– Eihän kahden tai kolmen viikon hoitoepisodi riitä siihen, että sairastuneen kanssa tutustuttaisiin systemaattisesti psykiatriseen sairauteen tai sen asianmukaiseen hoitoon, Lindberg sanoo.

Artikkeli kertoo meille että psykiatrian sairaalapaikkojen määrä laski vuosina 2015-2021 yli 40%. Paikkojen määrä vuosina 2021-2024 oli noin 3000, joten ennen määrän laskua paikkoja oli noin 5000. Oikeudenkäynneissä pyydetään mielentilatutkimusta vuosittain noin sadassa tapauksessa. Noin 40:ssä niistä tutkittava todetaan syyntakeettomaksi. Määrät vaihtelee vuosittain, mutta artikkelin graafista voisi arvioida että sen esittämältä ajalta 2010-2024 mielentilatutkimuksien määrä on laskussa ja syyntakeettomien määrä on kasvussa. Eli, joko oikeudet osaa arvioida aiempaa paremmin minkälainen henkilö kannattaa lähettää tutkimukseen tai selkeiden tapausten osuus on kasvussa.

Tämän vuoden numerot ei ole graafissa, mutta:

Lindbergin mukaan THL:n oikeuspsykiatriselle lautakunnalle on tullut tämän vuoden heinäkuuhun mennessä käsiteltäväksi jo noin satakunta tapausta, joissa oikeudet ovat halunneet selvittää rikoksesta epäillyn mahdollisia mielenterveysongelmia. Määrä on lisääntynyt selvästi aiemmista vuosista, jolloin koko vuoden määrä on ollut noin sadan luokkaa.

Joten, jos tilanne jatkuu samanlaisena vuoden loppuun, tänä vuonna tulee olemaan enemmän mielentilatutkimuspyyntöjä kuin vuodesta 2010 on ollut. Jos syyntakeettomien osuus pysyy yhtä korkealla kuin aiemmin, voisi olettaa että myös niiden määrä tekee ennätyksen.

Artikkelista voisi olettaa että muutoksen osasyynä on psykiatrisen hoidon laadullinen ja määrällinen muutos.

THL:n oikeuspsykiatrin Marko Lindbergin mukaan tilanne on erityisen vaikea sellaisen ihmisen kohdalla, joka ei itse halua hoitoa, vaikka lääketieteellisesti arvioiden tarvitsisi sitä. Lindberg sanoo, että lainsäädäntö korostaa itsemääräämisoikeutta eli sairastuneen oikeutta tehdä omat ratkaisunsa.

Hänen mielestään Suomessa voitaisiin pohtia, pystyttäisiinkö lainsäädännön muutoksilla velvoittamaan vaikeimmin sairaita avohoitokäynneille ja tarvittaessa käyttämään lääkitystä. Tällaisen toteuttaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista.

Ongelmaksi muodostunee se että psykiatrisen hoidon resurssit ei välttämättä riitä lisääntyneiden hoitojaksojen tekemiseen, ne ei riitä edes nykyisen määrän hoitamiseen.

Erikssonin mukaan tapaus, jossa skitsofreniaa sairastavaa oli muistutettu kännykkäviestillä lääkkeenotosta, on vain yksi esimerkki siitä, miten nykyinen hoitojärjestelmä jättää sairastuneen liian isoon vastuuseen omasta tilastaan.

Tää on nyt varmaan niitä vuodesta 2020 käytössä olevia "muita avohoitokontakteja" (pdf s.3).

Tavallisilta kuluttajilta peritään vuosittain jopa tuhansia perusteettomia, vanhentuneita tai kohtuuttomia maksuja niin sanotun summaarisen velkomusprosessin kautta. Asia käy ilmi Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuoreesta selvityksestä.

Summaarisella riita-asialla tarkoitetaan sellaista riidatonta asiaa, jonka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Käytännössä oikeus kuitenkin toimii perinnässä kumileimasimena, oli lasku aiheeton tai aiheellinen.

Näitä aihettomia tapauksia voi olla vaikka tilausansat tai kohtuuttomat luotot. Ongelma on että käräjäoikeus ei enää tässä vaiheessa tyypillisesti tutki onko saatava aiheeton, kiistanalainen tai perusteeton. Artikkelin esimerkkitapauksessa saatava oli perusteeton ja hakijana oli paikallinen hyvinvointialue.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston prujussa kerrotaan että joskus käräoikeudet huomaa että velassa on joku epäselvyys ja kumileimasimen sijaan pyytää siitä selvitystä velkoajalta. Mutta ilmeisesti suurin osa tapauksista menee pyydetyn mukaan, jolloin velallisen pitäisi omatoimisesti reagoida asiaan. Suppeassa menettelyssä velkaa ei tarvitse todistaa, riittää että viittaa sopimukseen tms., jonka perusteella se on olemassa.

KKV:lla on prujussaan yhdeksän ehdotusta asian korjaamiseksi. Niiden joukossa on sellaisia kuten "Summaarisen menettelyn väärinkäyttöä osoittavan kriteeristön muodostaminen ja sanktiointi" ja "Perinnän valvonnan ulottaminen myös oikeudelliseen perintään". Noista jälkimmäinen tarkoittaa sitä että jos on perintätoimisto, jota on väärinkäytösten takia kielletty toimimasta, se voi siitä huolimatta hakea käräjäoikeuden päätöksiä kusetuksiinsa.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 0,5 % huhti-kesäkuussa 2025 vuodentakaisesta. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat kuitenkin laskivat 0,3 %, kun muualla maassa nousua nähtiin 0,9 %.

" […] Nykyisen vuokratilaston mittaushistoriassa vapaarahoitteiset vuokrat pääkaupunkiseudulla eivät ole aiemmin laskeneet, joten varsin poikkeuksellisesta tilanteesta puhutaan", sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen.

ARA-vuokrien nousut vuodentakaisesta ovat edelleen merkittäviä, vaikka huhti-kesäkuussa kasvu oli niissäkin jo pienempää edellisiin neljänneksiin verrattuna.

”Varsinkin PK-seudulla ylitarjontatilanne on hillinnyt vuokranantajia tekemästä korotuksia kustannusten nousua tai inflaatiota vastaavasti. ARA-vuokrissa ei vastaavaa pidäkettä ole”, arvioi Korhonen ARA-vuokrien nopeampaa nousua.

Artikkeliin liittyvässä tilastotiedotteessa on kuva, jossa Helsingin ja Jyväskylän vuokrat eroaa selvästi muista. Jyväskylä lähti omille teilleen jo vuonna 2019 ja Helsinki 2022. Helsinki on kuitenkin yhä selvästi kalliimpi kuin muut.

Selitykseksi Tilastokeskuksen heppu tarjoaa muutosta asumistukijärjestelmässä ja ylitarjontaa kalliissa asunnoissa.

”Muutos ohjaa opiskelijoita halvemman vuokratason kohteisiin sekä kimppa-asumiseen, kuten oli ennen vuotta 2017. Muutoksen vaikutus vapaarahoitteiseen vuokramarkkinaan voi olla paikallisesti merkittävä, erityisesti kaupungeissa, joissa uusista ja kalliimmista vuokra-asunnoista on valmiiksi ylitarjontaa”, Korhonen toteaa.

Yritin tulkita Tilastokeskuksen käyristä onko Helsingin poikkeus seurausta vain korkeimpien vuokrien laskusta, mutta koko vuokra-ala on jämähtänyt jo vuosi sitten niin ettei kuvista näe muuta kuin ettei vuokrat enää kasva missään hintaluokassa. Jos tilanne jatkuu, muu maa saavuttaa Helsingin tason ja viimeistään sit muuttoliike taas lähtee käyntiin ja vuokrat nousee.

Ylen tietojen mukaan Suomen viranomaisten hallussa on pahamaineiseen venäläiseen palkka-armeijaan Wagneriin kuulunut sotilas.

Ylen useista lähteistä hankkimien tietojen perusteella venäläissotilas on henkilö, jonka Pohjois-Karjalan rajavartiosto kertoi ottaneensa kiinni 17. kesäkuuta.

Mies tuli Suomen rajan yli Kiteen Välivaarassa. Seutu on metsäistä, eikä alueella ole raja-aitaa:

Ylen tietojen mukaan Suomen rajalla olevat sensorit olivat hälyttäneet miehestä, minkä jälkeen rajavartioston partio otti miehen kiinni.

Suomen viranomaiset kertoo että tämä rajanylittäjä on hakenut Suomesta kv-suojelua ja Ylen tietojen mukaan tämä ylittäjä on Wagnerin taistelija.

Jos se on Wagnerin taistelija, on mahdollista että se on tehnyt Ukrainassa sotarikoksia, joka mahdollistaa niiden rikosten tutkimisen, syyttämisen ja tuomitsemisen Suomessa. Jostain syystä Suomi ei ole lähettänyt näitä Ukrainaan tuomittavaksi, vaan Ukraina on toimittanut todisteet Suomeen ja suomalaiset on laittanu ne oikeuteen. KRP tutkii asiaa.

Jos se on tehny sotarikoksen, sille ei tarvitse antaa kv-suojelua, mutta samaan aikaan voi olla että sitä ei myöskään voi palauttaa Venäjälle. Ja jos se on tehny sotarikoksen, se istunee sen vankeuden Suomessa, joten sen palauttaminen ei ole vähään aikaan ajankohtainenkaan.

Artikkelin mukaan rajanylittäjän sometilillä on arvosteltu Venäjän sodanjohtoa, mut siellä on myös jaettu Wagnerin propagandaa.

Suomi irtautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Eduskunta hyväksyi irtautumisen torstaina äänin 157–18.

Irtautumista vastaan äänestivät vasemmistoliiton edustajat, seitsemän vihreiden edustajaa ja hallituspuolue Rkp:n Eva Biaudet.

Peräti yhdeksän Sdp:n edustajaa oli poissa äänestyksestä.

Oppositiosta kaikki paikallaolleet SDP:n, Keskustan ja pienryhmien edustajat äänesti irtautumisen puolesta. Vastaan äänesti kaikki paikallaolleet Vasemmistoliiton edustajat ja Vihreistä suurin osa. RKP:sta Biaudet äänesti hallituksensa ehdotusta vastaan, kuten on tainnut joskus aiemminkin olla ollut tapana.

Olishan se ollu selkeempää jos noi kantansa takia poisjääneet olis vaan äänestäny kantansa mukaisesti. Nyt ei oikein voi sanoa et onko joku poissa koska sillä oli joku meno vai koska se ei halunnu et Suomella on yksi passiivinen puolustuskeino lisää. Edustajat ilmeisesti aina kertoo jonkun syyn poissaololleen, joten voi olla et siellä on joitain helmiä seassa, kun kantansa takia poissaolleet joutuu jotain sinne laittamaan.

Venäjä häiritsee matkaviestinverkkoja itärajan tuntumassa Kaakkois-Suomessa. Asia selvisi, kun liikenne- ja viestintävirasto Traficom mittasi matkaviestinverkkojen toimivuutta toukokuussa. Mittauksia tehtiin, koska alueelta on tullut häiriöilmoituksia.

Traficomin mukaan häiriöitä on erityisesti öisin. Niitä havaittiin etenkin Lappeenrantaan kuuluvien Ylämaan ja Vainikkalan välisellä alueella sekä Vainikkalasta koilliseen.

”Häiriö ilmenee vain itään päin suunnatuissa tukiasemasoluissa ja on pystytty todentamaan teknisen analyysin kautta, että ulkopuolinen häiriö tulee Venäjältä”, [Traficomin Osastopäällikkö Suvi] Juurakko-Lehikoinen toteaa.

Kyseessä on todennäköisesti niin sanottu omasuojahäirintä. Juurakko-Lehikoisen mukaan sellaisella pyritään suojaamaan omia kohteita, joukkoja tai infrastruktuuria.

Käytännössä puhelut voivat esimerkiksi katkeilla tai epäonnistua tällä seudulla.

Traficomin tiedotteessa kerrotaan että häiriöitä on 700 MHz, 800 MHz ja 900 MHz taajuusalueilla, muilla taajuusalueille ne ei nähny häiriöitä.

Häiriöiden syy lienee se että Venäjä on onnistunu suututtamaan naapurinsa, joka mm. tuhoaa venäläisiä strategisia pommikoneita, joiden korvaaminen voi olla venäläisille aikamoinen savotta. Häirinnän sijaan Venäjä voisi pitää armeijansa omassa maassaan, ni ei pommikoneetkaan popsahtelis.

Koska Venäjän häirintä ei päästä myöskään hätäpuheluita läpi, Traficom laitto tiedotteensa ohjeet kun hätäpuheluissa on ongelmia:

Hätätilanteessa kannattaa aina ensisijaisesti pyrkiä saamaan puheyhteys hätäkeskukseen puhelimella tai 112-sovelluksen kautta. Mikäli alueella on yksikin toimiva matkaviestinverkko, hätäpuhelu ohjautuu tällöin automaattisesti siihen, vaikka oman operaattorin verkko ei olisi saatavilla.

Mikäli hätäpuhelutilanteessa yhteys puhelimitse soittamalla ei onnistu, hätäilmoituksen voi tehdä myös tekstiviestillä hätänumeroon 112. Hätätekstiviestin voi 28.6.2025 asti lähettää vain sellaisesta puhelinnumerosta, joka on rekisteröity etukäteen. Rekisteröitymisvelvoite poistuu 28.6.2025, minkä jälkeen hätätekstiviestin voi lähettää mistä tahansa puhelinnumerosta.