Hesarin valitsemasta otsikosta huolimatta artikkelissa mainittu Fortumin ehdottama kapasiteettimekanismi olis varmaan uutta ydinvoimalaa merkittävämpi muutos.
Ydinvoiman osalta Fortum ehdottaa tuettua ydinvoimarakentamista ja tuotantoa.
Fortum esittää, että ydinvoiman lisärakentaminen Suomessa edellyttää tukimekanismeja, kuten valtion myöntämää rakennuslainaa ja tuotantotukea.
Tuki toimii niin, että tuottaja myy energian sähkömarkkinoille, ja jos saavutettu keskihinta ei yllä määriteltyyn takuuhintaan, jäljelle jäävä erotus korvataan tuotantotuella.
Jos taas markkinoille saadaan myytyä energiaa takuuhintaa suuremmalla keskihinnalla, tuottaja korvaa erotuksen joko tukimekanismin myöntäjälle tai sähkönkuluttajille.
Kapasiteettimekanismissa maksettaisiin tuotetun sähkön lisäksi kyvystä tuottaa sähköä. Eli vaikka laitos ei jonain hetkenä tuota sähköä, se saa korvauksen siitä että se pystyisi tarvittaessa tuottamaan sähköä. Tämä korvaus laskuttetaisiin sähkön kuluttajilta.
Aivan ilmeinen ongelma tässä on että silloin maksettaisiin sähköstä, jota ei ole tuotettu. Mutta, vastaavasti, jos tulee tuotanto- tai kulutustilanne jossa sitä sähköä tarvitaan, se on silloin tuotettavissa. Kunhan ei pääse käymään niin että se kapasiteetti onkin olemassa vain paperilla.
Sähkön kysyntä on Fortumin mukaan kasvamassa Suomessa voimakkaasti lähivuosina muun muassa kaukolämpösektorin sähköistymisen vuoksi. Yhtiön mielestä Suomen nykyinen sähkömarkkinamalli ei kuitenkaan tue tuotantokapasiteetin kasvattamista.
Fortum sanoo, että investoinnit tarvitsevat sähkön hintaa ja riskejä koskevaa vakautta sekä ennustettavuutta rahoituksen turvaamiseksi. Suomen sähkömarkkinan epävarmuus sähkön hinnoista ei yhtiön mukaan ”yksinkertaisesti tue tätä”.
Ongelma on olemassa, koska sitä mukaa kun kaukolämpö siirtyy sähkökattiloihin, ne ottaa tarvitsemansa energian sähköverkosta nykyisen polttoaineen polttamisen sijaan. Kaukolämpöpienydinvoimalat auttais tässä, mut yhtään sellaista ei ole vielä olemassa, eikä siksi voida sanoa milloin ne olisi vaihtoehto.
Jotta tähän ongelmaan auttavia voimaloita rakennettaisiin, ne pitäisi rahoittaa, mut koska sähkön hinta heiluu miten sattuu, rahoittajat näkee sen riskinä. Fortumin ratkaisu on laittaa kuluttajat maksamaan siitä että voimalat on olemassa.
Hallitusohjelman mainitsema "kustannustehokas kapasiteettimekanismi" ei jostain syystä kelpaa sellaisenaan Fortumille. Muista energiayhtiöistä myös Helen on ollut aktiivinen, mutta toisella viestillä kuin Fortum.
Omassa materiaalissaan Helen sanoo, ettei yhtiö kannata mitään energian tuottamiseen kohdistuvia tuotantotukia, kuten kapasiteettimekanismia.
”Energiantuotantoon kohdistetut takuu- ja minimihinnat ovat yhteiskunnalle kalliita, vääristävät markkinaehtoista hinnanmuodostumista sekä syrjäyttävät markkinalta edullista uusiutuvaa energiaa”, yhtiö sanoo.
Helen on mielenkiintoisessa tilanteessa, koska Helen on merkittävä kaukolämmön tuottaja ja se on vaihtamassa kaukolämmön tuotantoaan juuri sähkökattiloihin, jotka olis merkittävä kuorma verkossa juuri kylminä päivinä, joina sähkön riittävvyydestä on ollut huolia viimeaikoina. Kapasiteettimarkkina olisi Helenille kulu, jos ne ei itse rakenna myös sitä.
Näyttää siltä että tämä on nyt siinä vaiheessa missä jokainen toistaa vain oman etunsa mukaista viestiä. Sinänsä ongelma on olemassa, sähkön hinnan suuri vaihtelu ja sähkön riittävyyshuolet on todellisia. Mut Fortum tuskin on se taho jonka mielipidettä tästä kannattaa kovin herkällä korvalla kuunnella.