Suomi

Nato aloitti Itämerellä tehovalvonnan tammikuussa, kun Venäjän satamiin liikennöivät tankkerit eli varjolaivasto olivat katkaisseet riittävän monta kaapelia ja kaasuputkea.

Rantavaltiot, myös Suomi, alkoivat liikkua merellä enemmän. Liittolaiset lähettivät aluksia kauempaakin. Käytössä on myös meridrooneja, sukellusveneitä ja valvontalentokoneita ja muuta tekniikkaa. Aivan kaikkea Nato ei kerro.

Tehostettu valvonta käyttää nimeä Baltic Sentry, Itämeren vartio. Naton mukaan aluksia on ollut vartiossa kaikkiaan 30–40.

Viime kuukausina tankkereiden kulkuun liittyviä selittämättömiä onnettomuuksia tai vahinkoja ei ole sattunut.

Varjolaivaston taustalla operoiva Venäjä näyttää toistaiseksi lopettaneen hybridioperaatiot Itämerellä.

Suomen merivoimien komentajan mukaan tapausten loppuminen ei ole sattumaa. Läsnäolo on tihentynyt niin paljon, että onnettomuuden aiheuttaja jää kiinni entistä helpommin.

– Siksi uskon, että jokainen aluksen päällikkö miettii kaksi kertaa, ennen kuin ryhtyy laaja-alaisen vaikuttamisen toimiin, [Merivoimien komentaja Tuomas] Tiilikainen sanoo.

Aika kertoo saiko Venäjä saman muistion. Nyt näyttäis siltä et Eagle S:n kiinnijääminen oli Venäjälle sen verran nolo tapaus että ne saattaa itse laivojaan ja lisääntynyt Suomen ja Naton valvonta merellä rajoittaa Venäjän liikkeitä. Vois kuitenkin olettaa et Venäjän halu muistuttaa kuvittelemastaan relevanttiudesta ei ole poistunut ja ne varmaan jo pohtii mitä muuta pöljää vois tehdä.

Artikkelin mukaan Nato arvioi että lisääntynyt valvonta Itämerellä voisi olla normaali.